×
Marko Mäenpää
1 oppitunti
Luokka-aste
8. luokka
Oppiaineet
KE
Hakusanat
nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen

Ioniyhdisteen nimeäminen:

Nimen alkuosa tulee metalli-ionin nimestä ja loppuosa epämetalli-ionin nimestä. Suolan kaavaan laitetaan näkyviin alaindeksillä kuinka monta tarvitaan kumpaakin, jotta varaukset menevät tasan. Ionien varauksia ei merkitä näkyviin.

Kationeja Anioneja
litium Li+ fluoridi F
natrium Na+  kloridi  Cl
kalium K+  bromidi  Br
hopea Ag+  jodidi  I
lyijy(II) Pb2+ oksidi  O2-    
magnesuium Mg2+ sulfidi  S2-    
 kalsium  Ca2+ nitridi  N3-
kupari(II) Cu2+ hydroksidi  OH
sinkki Zn2+ nitraatti  NO3    
rauta(II) Fe2+  sulfaatti   SO42-    
rauta(III) Fe3+ karbonaatti CO32-
alumiini  Al3+ fosfaatti PO43-

 

MOLEKYYLIYHDISTEIDEN NIMEÄMINEN

1. Kaavan kirjoittaminen:

alkuaineet kirjoitetaan elektronegatiivisuus järjestyksessä

  • vähemmän elektronegatiivinen alkuaine ensin
  • poikkeuksena ammoniakki NH3

alkuaineiden määrä kirjoitetaan alaindeksillä

ESIM. HI (vetyjodidi)

H2O (vesi / divetyoksidi)

2. Nimeäminen:

nimen alkuosa = vähemmän elektronegatiivisen alkuaineen nimi

nimen loppuosa = elektronegatiivisemman alkuaineen ionin nimi

ESIM.

HCl – vetykloridi

CO2 – hiilidioksidi

H2S – divetysulfidi

3. Jos samat alkuaineet muodostavat keskenään useita molekyyliyhdisteitä, atomien lukumäärä ilmoitetaan nimessä etuliitteillä.

mono 1
di 2
tri 3
tetra 4
penta 5
heksa 6

ESIM.

CO – hiilimonoksidi

CO2 – hiilidioksidi

H2O – divetyoksidi

SO3 – rikkitrioksidi

4. Orgaaniset molekyyliyhdisteet nimetään IUPACin systemaattisten nimeämissääntöjen mukaan (KE1).