Yhdistetyypit

Oppilastyö 8.2. Kolmen aineen sähkönjohtavuus

Muistiinpanot:

Englanninkielinen video n. 4min sidoksista

Yhdistetyypit

• Kemialliset yhdisteet voidaan jakaa kahteen (kolmeen) ryhmään.
• Ryhmien välinen raja ei ole aivan tarkka.
• Alkuaineen muodostaman yhdistetyypin voi päätellä jaksollisesta järjestelmästä.

1.Metalli+epämetalli ->ionisidos

2.Epämetalli+epämetalli ->molekyylisidos

3.(Metalli+metalli-> metallisidos) 

Ioniyhdiste eli suola

• Muodostuu, kun metalli ja epämetalli reagoivat keskenään.
• Yleensä kiinteää ja kiteistä.
• Yleensä korkea sulamispiste.
• Vesiliuos johtaa sähköä.

Kuva

Kiinteässä muodossa ioniyhdiste muodostaa kidehilan, jonka rakenne riippuu yhdisteen muodostavista ioneista. 

Molekyylihdiste

• Muodostuu, kun eri epämetallit reagoivat keskenään.
• Voi olla kiinteä, neste tai kaasu huoneenlämpötilassa (esim. muovi, vesi tai hiilidioksidi).
• Vesiliuos ei yleensä johda sähköä (poikkeuksena hapot).

Molekyylisidoksen eli kovalenttisen sidoksen muodostuminen

• Epämetalliatomit antavat elektroneja yhteiseen käyttöön.
• Kaikki saavat täyden uloimman energiatason.
• Muodostuu sähköisesti neutraali molekyyli.

KUva

Riippuen puuttuvien ulkoelektronien määrästä atoimit voivat jakaa keskenään useammankin elektroniparin.

KUva

Metallisidos

Metalliatomien välillä ei synny yhtä selkeää sidosta, vaan atomit jakavat uloimmat elektroninsa koko metallihilan yhteiseen käyttöön. Vapaana kulkevien elektronien ja positiivisten metalli-ionien välinen sähköinen vuorovaikutus pitää metallin kasassa.    

 vahvat sidokset - TIM (jyu.fi)