Helpot kevät seurantalajit

3. Koivu: Koivu vihertää loppukeväästä. Vain ohut vahainen suojalehti on piilottanut pienet hiirenkorvat talven pakkasilta. Koivua syömällä moni eläin on selvinnyt talven yli. Jänis ja myyrä ovat nakertaneet sen kuorta. Teeri on napsinut sen silmuja. Näetkö sinä koivun lähellä eläimen, joka voisi syödä koivua? Minkä?

4. Rentukka: Ojan varrella kukkivan rentukan tunnistat kirkkaan keltaisista kukista ja tumman vihreistä lehdistä. Rentukka on kerännyt viime kesänä vararavintoa juurakkoonssa ja voi sen avulla ottaa pikalähdön kevääseen. Muut kosteiden paikkojen kasvit kukkivat vasta kesällä. Poimi rentukoita silmilläsi, ota valokuva tai piirrä rentukka vihkoosi. Rentukka on näet myrkyllinen.

5. Kekomuurahainen: Kekomuurahaisen löydät kevätpuuhissa metsästä. Työläiset rakentavat jo pesää, kun muurahaiskuningatar ja koiraat lepäilevät vielä keon uumenissa. Tiesitkö, että kekomuurahaisen pesää voi käyttää apuna suunnistuksessa? Keko on usein puun tai kiven eteläpuolella, koska siellä aurinko lämmittää mukavasti.

6. Kimalainen: Lämpimänä kevätpäivänä voit bongata pörröisen kimalaisen surisemassa pajun kukissa. Varhain kukkivat pajut tarjoavat ravintoa
talvihorroksesta herääville pistiäisille. Kimalaiset auttavat pajua pölytyksessä. Ampiaisista ja mehiläisistä kimalaisen erottaa sen pulleasta muodosta. 

7. Leppäkerttu: Leppäkertun ensimmäinen kesä kuluu kirvoja syöden. Vasta seuraavana kesänä se lisääntyy. Leppis on ihmisen kannalta hyödyllinen, sillä kirvat ovat monen puutarhan vitsauksena. Montako täplää löydät leppäkertun siivistä? Pisteiden lukumäärän mukaan on nimetty eri leppäkerttulajeja. Jos pisteitä on seitsemän, olet löytänyt seitsenpistepirkon.

8. Sitruunaperhonen: Ensimmäiset perhoset ilahduttavat kulkijaa kevään saapuessa. Sitruunaperhonen on yksi ensimmäisistä perhosista, ja sen voi havaita jo varhain keväällä. Perhonen talvehtii aikuisena perhosena suojaisassa paikassa.
Pysähtyessään kukkaan sitruunaperhonen pitää siipensä kiinni. Sitruunaperhonen on helppo tunnistaa
sen kirkkaan vihreänkeltaisesta väristä.

9. Sammakko:  Sammakko on talvehtinut ojan tai lammen pohjamudassa. Kun jäät ovat sulaneet se kömpii esiin: on aika kokoontua kutemaan. Sammakon kutupaikat ovat vuodesta toiseen samat. Kuuntele huhti- toukokuun iltoina kurnutusta kosteikkojen ja lammikoiden lähistöllä. Kuulitko sammakon kurnutusta? Näitkö sammakon kutua? Muista: Sammakko on rauhoitettu eläin, joten sen kutuun ei saa koskea.

10. Töyhtöhyyppä: Töyhtöhyypällä on nimensä mukaisesti näkyvä töyhtö päälaella. Tämä
mustavalkoinen pulun kokoinen lintu voi saapua ensimmäiselle tiedustelulennolle Suomeen jo varhain keväällä. Jos kevät ei ole vielä ihan valmis, se voi
kääntyä kannoillaan ja tulla takaisin vasta pälvien ilmaannuttua pelloille ja rannoille. Töyhtöhyyppä lentää pyöreäpäisillä siivillään nykivästi mutta hyvin taitavasti. Osaatko piirtää töyhtöhyypän lentoreitin?

11. Västäräkki: Pitkäpyrstöinen västäräkki on viettänyt talven
Välimerellä. Hyönteissyöjän ei kannata ilmestyä maisemiin, ennen kuin horroksesta heränneet hyönteiset ovat lennossa. Näet västäräkin
pyrähtelemässä rannan lähellä tai aukealla paikalla. Kun västis on paikalla, on kesäkin kohta!

12. Pääskynen: ”Pääskysestä ei päivääkään” -sanonnan mukaan pääskysen näkeminen on varma kesän merkki. Hyönteisiä syövät pääskyset palaavat Afrikan lämmöstä aivan kesän kynnyksellä.

13. Nokkosperhonen: Värikäs nokkosperhonen talvehtii aikuisena, ja horroksesta heränneen perhosen voi nähdä jo varhain keväällä auringon lämmittämällä paikalla tai ruokailemassa kukkivan pajun
oksilla. Aikuinen nokkosperhonen käyttää ravinnokseen puiden ja kukkien mettä, mutta perhosen
toukka popsii ainoastaan nokkosen lehtiä. Nokkosperhosen toukka pystyy elämään nokkosen oksilla ja syömään sen lehtiä ruuakseen, vaikka ihmisen ihoa nokkosen poltinkarvat polttavat kipeästi.