
7. luokka
FY
taajuus värähdysaika värähdysliike värähtely
- Johdatus fysiikkaan
- Mittaaminen
- Värähdysliike
- Aaltoliike
- Ääni
- Äänen synty ja kuuleminen
- Äänen ominaisuuksia
- Säteily
- Sähkömagneettinen sätelily
- Laser
- 1. koe
- Valon ominaisuuksia
- Valon heijastuminen
- Kovera ja kupera peili
- valon taittuminen ja kokonaisheijastus
- Valo ja silmä
- Väreistä
- Värit ja kuvis (idea)
- painopiste
- Tiheys
Oppilastyö1: Värähtely
Rakenna opettajata saamasi työkortin mukainen värähtelijä ja suorita työ kortin ohjeen mukaan ja täytä kortti. Jousia on kahdenlaisia. Tee ensin toisella ja kirjaa ylös oliko jousi jäykempi vai löysempi ja sitten toisella.
Oppilastyö2: Sydämen värähdysaika
Määritä sydämen värähdysaika ja syketaajuus
Välineet: sekuntikello
Työohje:
Kirjoita vihkoosi työn otsikko, tavoite ja välineet
Työn suoritus
1. Mittaa montako kertaa sydämesi lyö minuutissa ja kirjaa tulos vihkoosi.
2. Lakse sydämesi sykkeen värähdysaika. Kirjoita lasku ja vastaus vihkoosi.
3. Laske sydämesi syketaajuus.
Oppilastyö3: Heilurin heilahdusaika
Tutkitaan massan ja heilurin varren pituuden vaikutusta heilurin heilahdusaikaan.
Kirjoita työn otsikko, tavoite ja välineet vihkoosi.
Keskustele parisi kanssa siitä miten massa ja varren pituus vaikuttavat milestäsi heilurin heilahdusaikaan ja kirjoita oletuksesi vihkoon.
Mittausten suorituksen jälkeen kirjoita taulukon alle vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Vihkoon: Otsikko Heilurityö
Tutkitaan massan ja heilurin varren pituuden vaikutusta heilurin heilahdusaikaan.
Välineet: statiivi, puristin, ripustuskoukku, lankaa, mittanauha, punnuksia (50 g, 100 g), sekuntikello
Tee tuloksista taulukko vihkoosi (jokainen tekee oman taulukon).(esimerkkitaulukklo sivun lopussa)
Työn suoritus: Tutki a) heilurin pituuden b) heilurin päähän kiinnitetyn punnuksen massan vaikutusta heilandusaikaan.
1. Rakenna kuvan mukainen heiluri. Tee narun päihin lenkit siten, että heilurin pituudeksi tulee
n. 60 cm. Mittaa varren pituus koukun pohjasta naurussa riippuvan 50g punnuksen pohjaan.
2. Poikkeuta heiluri tasapainoasemastaan. ( Ei tarvitse nostaa vaakasuoraan;)
3. Mittaa kymmeneen heilandukseen kulunut aika.
4. Laske yhteen heilahdukseen kulunut heilandusaika. Toista sama vielä kaksi kertaa (Kysy opettjalta onko aikaa).
5. Lisää punnus ja toista mittaus 100g ja 150g massoilla.
6. Muuta heilurin pituutta (tee uusi solmu ja lenkki siten, että naru lyhenee noin 20 cm. Mittaa narun eli heilulrin varren uusi pituus ja merkitse se taulukkoon) ja toista kaikki mittaukset.
a) Miten heilurin pituus vaikuttaa heilurin heilahdusaikaan?
b) Miten heilurin päähän kiinnitetyn punnuksen massa vaikuttaa heilurin heilandusaikaan?
Esimerkkitaulukot:
Jos aikaa on, voit toistaa jokaisen mittauksen kolme kertaa. Mieti parisi kanssa miksi tämä on parempi tapa
Vihkomuistiinpanot |
Värähtely -Säännöllisesti toistuvaa edestakaista liikettä. -Yksi värähdys on liike ääriasennosta toiseen JA takaisin. -Värähdysaika T on yhteen värähdykseen kulunut aika. Taajuus f (frekvenssi, frequency) -ilmoittaa kuinka monta värähdystä tapahtuu sekunnissa. -taajuuden f yksikkö on hertsi (Hz =1/s). esim1. Heilurin värähdysaika on T=2s. Taajuus f lasketaan f=1/T eli f=1/2s eli 0,5 Hz. Esim2: Ääniaallon taajuus on 400 Hz. Sen värähdysaika lasketaan T=1/f eli 1/400Hz =0,0025s Luku kerrottuna omalla käänteisluvullaan antaa aina ykkösen. a:n käänteisluku on 1/a eli a*1/a=a/a=1 Taajuus on värähdysajan käänteisluku, joten se voidaan laskea helposti jakamalla ykkönen värähdysajalla f=1/T. Vastaavasti värähdysaika voidaan laskea taajuudesta T=1/f, koska tietenkin myös värähdysaika on taajuuden käänteisluku. |