×
Marko Mäenpää
Kurssi: VOIMALA
1 oppitunti
Luokka-aste
7.-9. luokka
Oppiaineet
FY
Hakusanat
aurinkosähkö stek voimala aurinkokenno piikenno energianlähteet

Aurinkosähköä

Oppilastyö: Sähköä aurinkopaneelilla

Välineet:

  • Voimalan kytkentäalusta
  • Aurinkopaneeli
  • LED-polttimo
  • halogeenipolttimo

Työn tavoite: Tutkia LED-valon ja halogeenivalon sytyttämistä aurinkopaneelin avulla.


Suoritus:
1. Liitä aurinkopaneelin johtimet (punainen ja musta) suoraan lampun kantaan (laudan oikeassa yläkulmassa. Vaihda kantaan LED-polttimo, ellei se ole jo paikallaan.

2. Vie aurinkopaneeli erilaisiin valaistusolosuhteisiin: esimerkiksi pimeään, valaisimen alle, lähemmäs valaisinta, ikkunan viereen jne. Kirjaa taulukkoon, miten LED reagoi?

3. Vaihda lampun kantaan halogeenipoltin. Vie paneeli samoihin valaistusolosuhteisiin kuin edellisessä kohdassa ja kirjaa tulokset taulukkoon.

Pohdi:
-Millaisessa valaistuksessa LED-polttimo syttyi?

-Entä halogeenipolttimo?

-Selvitä, mitä eroa on LED-lampussa ja halogeenilampussa. Miksi LED syttyi helpommin?
https://stek.fi/energiatehokkuutta-sahkolla/valaistus/valonlahteet-uusi/

-Selvitä ja kerro lyhyesti, mihin ilmiöön aurinkopaneelin toiminta perustuu?

 

 

Aurinkoenergian tuotanto
Aurinkoenergia on uusiutuvaa energiaa, eikä se tuota hiilidioksidipäästöjä tai jätettä. Tyypillisesti sähköä tuotetaan generaattorilla pyörimisliikkeestä. Aurinkopaneeli eroaa tästä merkittävästi: siinä sähköä tuotetaan suoraan puolijohteen avulla, ilman liikettä. Aurinkopaneeli muodostuu lukuisista aurinkokennoista. Aurinkokenno perustuu valosähköiseen ilmiöön, jossa auringon säteilyenergia muuttuu suoraan sähköksi. Ilmiö on tunnettu 1880-luvulta lähtien. Tyypillisin aurinkokennon materiaali on pii. Yksittäinen aurinkokenno tuottaa hyvin pienen jännitteen (noin 0,6 volttia) ja suuremman jännitteen saavuttamiseksi aurinkopaneelissa onkin yksittäisiä aurinkokennoja sarjaan kytkettynä.
Aurinkokennon keksimisen ajankohta voidaan määritellä monella tapaa, mutta esimerkiksi vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä oli esillä toimiva aurinkokenno. Teollisessa mittakaavassa aurinkokennoja on valmistettu 1950-luvulta lähtien avaruuskäyttöön, mutta energiataloudellista merkitystä keksinnöllä on
ollut vasta viimeisten 10 – 20 vuoden ajan, kun aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön hinta on rajusti laskenut. 1950-luvulla yksi watti tuotettuna aurinkopaneelilla maksoi 1500 euroa kun nyt watti maksaa noin 30 senttiä.
Lähde: Voimala, opettajan opas, STEK ry 2021

1. Lue yllä oleva teksti ja vastaa kysymyksiin

  1. Mitä etuja on aurinkoenergiassa?
  2. Miten aurinkoenergian tuotanto eroaa muista energiantuotantotavoista?
  3. Mitä eroa on aurinkokennolla ja aurinkopaneelilla?
  4. Mikä on aurinkokennon tärkein raaka-aine?
  5. Kuinka suuren jännitteen yksittäinen aurinkokenno voi tuottaa? Miten aurinkopaneelin jännite saadaan suuremmaksi kuin yhden kennon jännite?
  6. Mihin ilmiöön aurinkokennon sähköntuotanto perustuu? Koska tämä ilmiö on keksitty?
  7. Milloin ensimmäiset aurinkopaneelit on rakennettu?
  8. Kuinka paljon aurinkopaneeleilla tuotetun sähköenergian hinta on laskenut 1950-luvusta
    nykypäivään? 

2. Aurinkopaneelit omakotitaloon
Etsi Internetistä jokin ”aurinkopaneelilaskuri” ja sen
avulla kartalta jokin rakennus.

  1. Selvitä montako aurinkopaneelia laskuri suosittelee
    tähän rakennukseen ja paljonko ne maksaisivat?
  2. Montako kilowattituntia tällainen määrä paneeleja
    voisi tuottaa sähköä vuodessa?
  3. Kuinka suurta rahamäärää tällainen tuotto vastaisi?
    Oleta, että sähkö maksaa 0,15€/kWh.

EXTRA:
Aurinkokennossa käytetään puolijohteita. Mitä puolijohde
tarkoittaa ja mikä on sen merkitys aurinkokennossa?

Oppilastyö: Miten paljon aurinkopaneeli tuottaa eri olosuhteissa?

Välineet:

-Voimalan kytkentäalusta

-Aurinkopaneeli

-Banaanijohtimia (2 kpl)

-Vihko tai muu peittolevy (tutkimuksessa B)

-Kulmamitta (tutkimuksessa C)

 

Työn tavoite: Tutkia valaistusolosuhteiden vaikutusta
aurinkopaneelin sähköntuotantoon.

Laitteiden kytkennät:
Kytke laitteet kuvan mukaisessa järjestyksessä:

  1. Kytke banaanijohtimen päät lataussäätimen ”akku”-terminaaliin, punainen johdin
    punaiseen, musta mustaan.
  2. Kytke johdinten toiset päät akun terminaaleihin. HUOMAA: akusta tulevat musta
    ja punainen pää eivät saa koskea toisiaan tai syntyy oikosulku ja sulake palaa.
  3. Liitä aurinkopaneelin johtimet jännite- ja virtamittarin ”sisään”-terminaaliin.
  4. Vie johtimet jännite- ja virtamittarin ”ulos”-terminaalista lataussäätimen ”sisään”-
    terminaaliin. Näin näet jännite- ja virtamittarilla paneelista lataussäätimeen
    menevän virran, jännitteen ja tehon.

 

Tutkimus A. Valonlähteen vaikutus sähkön tuotantoon

Vie aurinkopaneeli erilaisiin valonlähteisiin, esimerkiksi lähelle valaisinta, ikkunan viereen, ulos
auringonvaloon jne. Kirjaa mittaustulokset taulukkoon.

Pohdi:

  1. Missä valaistusolosuhteissa paneeli tuotti eniten sähköä? Entä vähiten?
  2. Paljonko sähköenergiaa paneeli tuottaisi parhaimmassa valaistusolosuhteessanne tunnin aikana?
    Sähköenergian tuotto lasketaan kertomalla sähköteho (watteina, W) ja aika (tunteina, h). Yksiköksi
    tulee wattitunti, Wh.
  3. Kauanko kestää, että saisitte tuotettua aurinkopaneelilla niin paljon energiaa kuin kännykän akkuun
    mahtuu, eli noin 10 wattituntia?

Tutkimus B. Varjostuksen vaikutus sähkön tuotantoon

Vie aurinkopaneeli mahdollisimman valoisaan paikkaan, mieluiten ulos, jos mahdollista.
Peitä aurinkopaneelista vihkon tai muun levyn avulla erisuuruisia osia, esimerkiksi 5%,
10%, 20 %, 50% ja 70%. Kirjaa mittaustulokset taulukkoon.

Pohdinta:

  1. Millaiseen paikkaan aurinkopaneelit kannattaa sijoittaa, jotta ne tuottavat mahdollisimman paljon?
  2. Missä päin maailmaa aurinkopaneelien käyttö on tehokkainta?
  3. Miten ilmansuunnat tulee ottaa huomioon aurinkopaneelien asennuksessa?

Tutkimus C. Auringon tulokulman vaikutus sähköntuotantoon

Vie aurinkopaneeli voimakkaan lampun tai auringon valoon. Aseta paneeli ensin siten, että valo tulee siihen
kohtisuoraan (mittari näyttää silloin suurimmat lukemat). Kirjaa tulos taulukkoon.
Kallista paneelia siten, että valon tulokulma muuttuu (ks. kuva). Ota mittaustulokset ylös esimerkiksi 10°:n
välein kulmamittaa apuna käyttäen.

Pohdi:

  1. Kuinka suurella kallistuskulmalla aurinkopaneeli lakkasi tuottamasta sähköä?
  2. Miksi aurinkopaneeleja ei kannata asentaa vaakatasoon, vaan 15-40 asteen kulmaan vaakatasoon
    nähden?

Aurinkoseuranta

Kytkennät:
Kytke laitteet kuvan mukaisesti.
HUOMAA: jos lataussäädin näyttää
akun jännitteeksi yli 13,7 volttia, on
akku aivan täysi eikä mittari siksi
näytä oikeaa lukemaa. Tällöin akkua
täytyy purkaa käyttämällä sähköä
johonkin, esimerkiksi kännykän
lataamiseen.

Suoritus:
Mittaa Voimalalla joka oppitunti samaan aikaan ja samassa paikassa aurinkopaneelilla saatava
teho esimerkiksi parin kuukauden ajan. Kirjaa saamasi teholuku taulukkoon. Piirrä lopuksi
ruutupaperille kuvaaja, jossa on y-akselilla teho ja x-akselilla päivämäärä.



Kuinka paljon teho vaihteli eri päivinä? Mistä vaihtelu johtui?

Millaisia haasteita aurinkopaneelin tehon vaihtelu aiheuttaa? Miten tähän voi varautua?

Tuntisuunnitelmia Voimala-paketin käytöstä opetuksessa. Ne ovat toistaiseksi minun profiilini alla, mutta ne ovat STEK ry:n teettämiä. Opentunnin ulkoasu-uudistuksen myötä suunnitelmat siirtyvät STEK:n profiilin alle.